Kaikki kirjoittajan Kolin Kelly artikkelit

Oletko nähnyt tätä kissaa?

Ensimmäinen luku

Toivo oli matkalla koulusta kotiin. Hän huomasi lyhtypylväässä ilmoituksen. Siinä oli kissan kuva ja alla oli teksti:

Oletko nähnyt tätä kissaa? Soita heti!

Lisäksi siinä oli puhelinnumero. 

Toivo mietti hetken. Hän ei ollut tosiaankaan nähnyt sitä kissaa. Hän otti repun selästään ja repusta puhelimen. Toivo näpytteli ilmoituksessa olevan numeron.

– Rauha Leppänen, ääni vastasi.

– Hei, minä olen Toivo, Toivo sanoi puhelimeen. – En ole nähnyt tuota julisteessa olevaa kissaa.

– Ahaa, et siis ole nähnyt kissaani.

– En. 

– Voisitko tulla ja auttaa minua etsimään sitä?

Toivo katsoi rannekelloaan. Se oli vasta yksi. Äiti tulisi kotiin vasta neljältä. 

– Voin minä tulla, Toivo sanoi. – Minulla on hyvin aikaa.

– Siinä ilmoituksessa on osoite, Rauha Leppänen sanoi puhelimessa. – Nähdään pian!

Toinen luku julkaistaan viikon kuluttua!

Teksti: Heikki Lahnaoja / Kuva: Natalia Lahnaoja

Aaveitten etsintää joululomalla

Joululomalla vuodenvaihteessa 2021-2022 kävimme eskari-ikäisen poikani kanssa etsimässä aaveita lumisesta metsästä. Myös 12-vuotias poikani oli mukana ja hän leikin ehkä keksikin: pienet lumiset puut näyttivät kummituksilta.

Kotona eskarilainen halusi lukea kauhukirjaa. Omasta kirjahyllystä ei sopivaa löytynyt joten päätin tehdä semmoisen. Kuvitustekniikka oli minulle läheinen leikkaa-ja-liimaa, todellista käsityötä siis.

Lopputulos ei täysin miellyttänyt kohdeyleisöäni kotona: emmehän me olleet kummitusten kanssa jutelleet eivätkä ne sisällä luuranneet!

Otin kirjasesta vain 50 kappaleen painoksen, joten pidä kiirettä jos haluat sen omaksesi.

Heikki

Kaksi uutta kuvakirjaa

Kuvakirjat Tiheä metsä ja Marjoja ja kukkia ilmestyivät lokakuussa ja marraskuussa. Kirjojen kuvittajana toimivat raahelaiset Mira Torvinen-Määttä (Tiheä metsä) ja Milka Metsäpolku (Marjoja ja kukkia). Kordelinin säätiö mahdollisti kirjojen teon.

Tarinoista Marjoja ja kukkia on vanhempi. Olin kirjoittanut sen animaatiokäsikirjoitukseksi vuoden 2006 kieppeillä. Löysin tarinan uudestaan, ihastuin ja muokkasin kuvakirjan käsikirjoitukseksi. 

Tiheä metsä syntyi tämän vuoden keväällä. Innoittajana toimivat Ruth Kraussin kuvakirjat, vaikka lopullisesta kirjasta se ei varmaan näy.

Kuvitukset ovat aivan erilaiset keskenään. Tiheän metsän tarinan outoudet muuttuivat realistisen kuvituksen myötä lapselle ehkä helpommin käsiteltäviksi. Marjoja ja kukkia -kirjassa vaikutelma on päinvastainen: metsä muuttui entistä mystisemmäksi ja pelottavammaksi.

Kirjat voi tilata suoraan BoD:in kirjakaupasta.

Tiheä metsä

Marjoja ja kukkia

-Heikki

Paulaharjua kumartamassa

Heikki Lahnaojan pienoisromaanin Raahe 1852 – 1856 ehkä tärkein yksittäinen lähde on Samuli Paulaharjun Wanha Raahe. Parhaiten Lapin kuvaajana tunnettu kansatieteilijä saapui Raaheen kesällä 1923 ja pariin otteeseen vielä senkin jälkeen. Matkallaan Paulaharju kuunteli vanhojen tarinoita, kirjoitti muistiin ja julkaisi pari vuotta myöhemmin upean hersyvän kirjansa.

paulaharju
Kuvassa Lahnaojankin kirjassa esiintyvän Soveliuksen sali Paulaharjun kuvaamana 1923. (Kuva: Samuli Paulaharju / Museovirasto)

Paulaharjun kirjan lisäksi Lahnaoja luki satoja sivuja muitakin Raahe-kuvauksia menneiltä vuosisadoilta. Ehkä menneitten aikojen Raahen voi kuitenkin parhaiten aistia matkustamalla Raaheen ja tallustelemalla vanhan kaupungin katuja. Odotellessa matkustamiseen sopivia aikoja tämä uusi Raahe-kirja, Raahe 1852 – 1856 voi toimia sopivana alkupalana.

Tiiliskiventekijä

George Herrimanin legendaarisessa Krazy Kat -sarjakuvassa (1913 – 1944) tiilimaakari on nimeltään Kolin Kelly. Sarjakuvan perusjuoni on seuraava: Ignatz-hiiri ostaa Kolin Kellyltä tiilen, jonka paiskaa vihaamansa kissan päähän. Kissa, Krazy Kat, puolestaan pitää hiiren elettä rakkaudenosoituksena. Konstaapeli Pupp viskaa sitten hiiren lusimaan, tiilenpäitä lukemaan, mikä aiheuttaa murhetta kissalle. Konstaapeli on sattumoisin koira, ja hän rakastaa myös kissaa.

Tulen julkaisemaan kustannusnimellä Kolin Kelly pieniä kirjoja. Tarinankerrontatapani muistuttanee Krazy Kat -sarjakuvaa: mielestäni elämä on täynnä pieniä ihmeitä ja kummallisuuksia. Kolin Kelly nimen valinta on tietenkin vitsi, osittain, jos ette vielä hoksanneet: näin pikkuruisia painotuotteita harvemmin kutsutaan tiiliskiviksi. Mutta toivon niiden olevan sisällöltään grammamääräänsä painavampia.